tiistai 1. marraskuuta 2011

117. Isku pimeästä

Aina silloin tällöin käsikirjoittaja Herbert Reinecker tarjoaa meille iltapalaksi derrickin, jonka lumovoima piilee siinä, että jaksossa on poikkeuksellisen kiehtova arvoitus. Tuohon arvoitukseen katsoja haluaa ehdottomasti saada ratkaisun eikä varmasti hae kesken lähetyksen korvaavaa viihdykettä esimerkiksi toiselta kanavalta.

Derrickin loppusuoralla esitetyssä jaksossa 236. Saanko esitellä murhaajani (1994) oli tällainen katsojen pihteihinsä ottava arvoitus:

Kertomus alkaa kamarimusiikki-illasta, jossa kameran silmään sattuu osumaan liikemies Stephan Orlac (s. 1931). Orlacissa on pulttiboismaista charmia ja sulavuutta, kun hän polleana tekee itseään tykö Derrickille ja kutsuu tämän luokseen kuulemaan tarinoita ihmeellisestä elämästään. Ylitarkastaja ottaa kutsun mielihyvin vastaan. Seuraavana iltana Orlac sitten esittelee Derrickille suojattinsakin, nuoren ja epävarman liikemieskokelaan, ja kertoo kömpelön tarinansa siitä, miten pelasti tämän aikoinaan itsetuhon kuilusta. Sitten hän pamauttaa vieraalleen profetiansa, että tämä kiittämätön lurjake on murhaava hänet.

Katsoja on koukutettu, varsinkin kun Orlac totta tosiaan saa pian surmansa tuliaseen luodeista. Loppuratkaisu saattaa sitten olla katsojalle hienoinen pettymys, sillä tarkemmin ajatellenhan jutun jujun olisi pitänyt olla mitä ilmeisin alusta asti. Siitä huolimatta katsojan ei tarvitse tuntea itseään petetyksi.

Tänään on vuorossa Isku pimeästä, jossa katsoja sidotaan varsin toisenlaiseen arvoitukseen. Tosin arvoitus ei ole yhtä kirkas, ja sen kutoutumistakin joudutaan odottamaan puolisen tuntia. Osa arvoituksen lumovoimasta saattaa myös laueta turhan nopeaan tahtiin, kun salaisuuksien kantaja uskoutuu Derrickille huomaamatta, että katsojatkin ovat kuulolla.

Ylimääräisenä piristysruiskeena Derrick lähettää jaksossa Harry Kleinin, ikuisen vanhapoika-apulaisensa, mukana terveisiä tämän pikku vaimolle!

Angriff aus dem Dunkel (11:9, 10.8.1984) - Es. to 12.3.2009 klo 12.45
Kuvagalleria
Ute Reinerin ystävätär Conny loukkaantuu pahoin auton töytäistyä häntä ja kuolee matkalla sairaalaan. Teko oli tahallinen ja Ute kertoo Derrickille murhaajan tavoitelleen hänen henkeään. (Yle.fi.)

Ystävykset, pahonninen Babett ja hyväonninen Birgit.
Birgit Doll (s. 1958) paiskii päivät pitkät töitä kirjakaupassa. Yhtenä iltana Birgitin hyvä ystävätär Babett Arens (s. 1957) saapuu piristämään hänen elämäänsä.

Puhelinhäirikkö on vaivannut Birgitiä, ja eiköhän tämä taas satu pirauttamaan, kun pitäisi saattaa Babett autolleen. Tällä kertaa häirikkö esittäytyy Birgitin kirjakauppa-asiakkaaksi, joka olisi halukas tapaamaan lempimyyjänsä nyt heti. Odottaa jo valmiiksi innokkaana talon ulko-ovella.

Ei siellä ketään olekaan… Niinpä Babett lähtee käveleskelemään kohti parkkeerattua autoaan, kunnes…

Varoitus katsojalle! Seuraava näky on niin järkyttävä, että se saa paikalle sattumalta osuneen naapurinkin tarttumaan pulloon ja juomaan itsensä sikahumalaan.
Ai-jai...
... ja tillin-tallin.
… kunnes tyhjyydestä syöksyvä auto tinttaa nuoren naisen katuun. Babett kuolee myöhemmin sairaalassa.

Derrickille Birgit kertoo uskovansa, että auto oli tarkoitettu hänen itsensä eikä suinkaan look-a-like-ystävättären surmaksi. Kuin vahvistukseksi uumoiluille iltainen häirikkö soittaa jälleen ja vaikuttaa ilmeisen hämmästyneeltä, kun myyjätär itse on riittävän ehjässä kunnossa suoriutuakseen puhelimeen.

Niinpä murhayritys uusitaan hetikohta, tällä kertaa Derrickin tarkan silmän seuratessa kovana. Kuka tahtoo pahaa harmittomalle libristille?

Varmuuden vuoksi Harry Klein yöpyy Birgitin luona. Esileikiksi viritellään keskusteluntynkääkin: mikä ihme saa nuoren ja suht kivannäköisen naisen harrastamaan kuivaa ja pölyttynyttä historiaa? Illan lopuksi Harry Klein käy nukkumaan täysissä pukimissa olohuoneen sohvalle, sillä aikaa kun Birgit saa työstää illan traumaattista kokemusta ihan yksinään painajaisissaan omassa sängyssään.

Seuraavana päivänä työpaikalla Birgit bongaa hänelle soittaneen kirjakauppa-asiakkaan. Tuo baskeripää (Konrad Georg) se oli!

Sussun kaa kamarimusakeikalla tai jossain (jaksossa Vaarallista peliä).
Mutta sitten tapahtuu yllätyskäänne, jollaisia sattuu Derrickin 281-osaiseen historiaan arviolta alle tusinan verran: Margot Medicus (s. 1940) – Derrickin kierroksessa oleva sussu – soittaa. Medicus on Derrickin sussuna ennestään tuttu samalta tuotantokaudelta, jaksosta 115 Vaarallista peliä, vaikka pian heille tulee bänksit.

Kuten hyvin tiedämme, Derrick tarvitsee sussujaan vain yhteen tarkoitukseen: tarjoamaan uhan alla eläville asiakkaille turvallisen piilopaikan. Murhayrityksen kohteeksi joutunut Birgit hankaa tällä kerralla suojapaikkaa vastaan mutta suostuu lopulta, kun kerran Derrick lupaa vaalia hänen asuntoaan kuin omaansa – aloittaa katselemalla nuoren naisen valokuva-albumeja ja jatkaa lukemalla kaikki tämän rakkaus- ja muut kirjeet. Katsojallekin tarjotaan maistiaisia kameran ikuistamasta Birgitistä varttumisen eri vaiheissa.

Vähän ennen jakson puoltaväliä Birgit saa pikasähkeen keskussairaalassa kuolemansairaana makaavalta Erland Erlandsenilta, joka tahtoisi tavata nuoren naisen vielä ennen lähtöään. Kuka tämä Erlandsen mahtaa olla? Birgit ei tunne ketään sen nimistä. Siis vierailulle valkotakkien valtakuntaan!

Sairasvuoteessa Birgitiä odottaa vähän Tarmo Mannin näköinen setäihminen, joka koskettaa nuoren naisen kättä lämpimästi mutta pysyy vaiti. Myöhemmin sairas uskoutuu Derrickille hiukan enemmän suhteestaan libristiin, kunhan ylitarkastaja ensin on luvannut vaieta kuin muuri.

Ei kai kuolema vain ole korjannut rakasta veljeä? (Kuva: ZDF.)
On vuoro tutustua Erlandsenin sukuun: elämässä heikohkosti pärjänneeseen veljeen, tämän huiskeaan poikaan ja tuimaan vaimoon, jota Eva Kotthaus esittää oikein raastavan työväenluokkaisesti. Veljessä on jotain hämärää - hän tuntuu jostain syystä jännäävän ihan viulunkielen-pingottuneena, ettei rikas vuodepotilas vain vielä ole päässyt kiepsauttamaan viimeistä ilmaveiviään.

Mikä on yhteys Birgitin kahden murhayrityksen ja ihmeellisen Erlandsenin suvun välillä? Vyyhti alkaa purkautua, kun taloudenhoitajatar tunnistaa kirjakaupassa haahuilleen baskeripään virkaheitoksi notaariksi vuosien takaa.

Isku pimeästä on kerronnaltaan ja ilmeeltään sangen totunnainen Derrick-jakso. Sitä kuitenkin piristää melkoisesti voimakas arvoituksen tuntu, joka syntyy, kun katsoja vedetään mukaan ihmettelemään jonkun intoa listiä viaton libristi ja kuolemaa tekevän herra Erlandsenin toisenlaista intoa saada samainen nainen sairasvuoteensa äärelle. Tämä mysteerioefekti nostaa jakson tusinajaksojen yläpuolelle.

Tosin uudella katsomalla puhtaasti juonellinen koukku ei enää välttämättä saa katsojaa pauloihinsa.

  • Seuraava jaksoesittely näkee päivänvalon torstaina 17.11. keski-iltaan mennessä. Siinä meillä on kunnia tutustua erääseen kansainvälisen uran tehneeseen elokuvatähteen ainoassa Derrick-roolissaan.

9 kommenttia:

  1. Derrickin naisjutut ovat aika vähän esillä koko 281-osaisen sarjan aikana. Ehkä "esi-Derrickillä" oli jokin historia naisjuttujen osalta? Miten käsikirjottajat ovat mahtaneet tuon asian suunnitella?

    Olen nähnyt Derrickillä vispilänkauppaa vain noissa jaksoissa 115 ja 117 kun yritti Arianen kanssa. Muistan vaan että treffit jäivät aina kesken kun Derrickille tuli hälytys. Eikö ylitarkastaja olisi voinut järjestää edes jotkut treffit vapaapäivälle?

    VastaaPoista
  2. Minullekin Derrickin naisystävistä on tuttu ainoastaan tämä jaksojen 115 ja 117 Ariane. Tian1806:n blogin tästä tekstistä löytyy valokuvat myös kahdesta muusta Derrickin ystävättärestä.

    VastaaPoista
  3. Derricks großer Freund2. marraskuuta 2011 klo 10.58

    Derrickin ensimmäinen naisystävä oli psykologi Renate Konrad (Johanna von Koczian). Renate esiintyi jaksoissa "Panttilainaamo" (Pfandhaus) ja "Autovarkauksien arvoitus" (Schock).

    Panttilainaamossa kävi juuri niin kuin "vieras" aiemmin kommentoi — puhelin soi ja treffit jäivät kesken. "Autovarkauksien arvoituksessa" taasen Derrick käytti Renatea puristamaan tietoja 10-vuotiaasta murhan silminnäkijänä olleesta pojasta.

    Toinen tämän tekstin kommenttiosuudessa mainittu daami oli todellakin jaksossa "Murha pikajunassa" (Mord im TEE 91) esiintynyt Andrea (Alwy Becker). Becker on muuten esiintynyt sivurooleissa myös myöhemmissä jaksoissa.

    Käsikirjoittaja Reineckerin vahvin puoli käsikirjoittajan työssään derrickin parissa ei varmaankaan ollut ylitarkastajan naisjutut...

    VastaaPoista
  4. Kiitos jälleen yhdestä asiantuntevasta kommentistasi, Derricks großer Freund! Olen iloinen, että jaksat jatkaa vielä Derrickerian loppusuorallakin.

    Ensimmäinen ystävätär oli ammatiltaan psykologi; sarjan viimeisillä kausilla vastaavan roolin näyttää tavallaan ottaneen psykologi Sophie Lauer, johon ylitarkastajalla oli isällinen suhde.

    VastaaPoista
  5. Derricks großer Freund7. marraskuuta 2011 klo 18.39

    Onko seuraava jaksoesittely kenties tulossa jaksosta "Sisar Hilde"...?

    VastaaPoista
  6. "Sisar Hilde" on oikein hyvä arvaus lisäkaneetiksi liittämäni vihjeen perusteella ("kunnia tutustua erääseen kansainvälisen uran tehneeseen elokuvatähteen ainoassa Derrick-roolissaan").

    Tähti ei kuitenkaan ole Inge Meysel sisar Hildenä vaan eräs edelleen ympäri maailmaa filmaava näyttelijä.

    Kyseinen jakso muuten kiinnitti erityishuomioni ohjaukseen, minkä herättämänä lisäsin periaatteessa kaikkiin jaksoesittelyihini tunnisteen myös ohjaajan perusteella, kuten tunnistekentästä on havaittavissa.

    Olen miettinyt, onko lukijoitten kannalta parempi tapa paljastaa tulevien esittelyiden kohteet vai pitää ne arvoituksena julkaisupäivään asti.

    VastaaPoista
  7. harmi että tää jakso jäi aikanaan näkemättä.

    VastaaPoista
  8. tämän esitetelyn yhteyteen linkitetty kuvagalleria ei ole ihan parhaimmasta päästä...

    VastaaPoista
  9. Gallerian tekijä on ehkä välittänyt sen eteenpäin muistamatta, että se oli keskeneräinen. En tiedä, mistä Tian1806 on gallerioitaan hankkinut; osa niistä on kaapattu ranskankielisistä lähetyksistä.

    VastaaPoista

Kommentointimahdollisuus on poistunut 1.2.2012.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.