lauantai 10. syyskuuta 2011

1. Metsätie

Waldweg (1:1, 20.10.1974) - Es. to 6.9.2007 klo 15.50
Kuvagalleria
Sisäoppilaitoksessa ollaan syystäkin levottomia. Puolen vuoden aikana on kaksi oppilasta surmattu samassa paikkaa metsätietä. Derrick päättää napata tekijän kiinni. (Yle.fi.)

Gabriele Lorenz on pirtsakka talouskoululainen, joka palaa myöhäisellä junalla asioiltaan Münchenistä. Hän on ostanut puseron ja vielä käynyt elokuvissakin. Eletään 1970-luvun alkupuolta, ja ajan muodin mukaisesti hän on pukeutunut pusakkamalliseen harmaaseen turkkiin, mutta ei anneta turkin virheellisen värin hämätä, sillä oikeasti hän on illan tarinan Punahilkka.

Juna seisahtaa pikkuiselle asemalle, ja Punahilkan pitäisi vielä ajaa pyörällään suuren synkän metsän takana sijaitsevaan sisäoppilaitokseen, jossa hänen kotitalouskoulunsa sijaitsee. Mutta - voi! - polkupyörän takakumi on tyhjä. Voisiko kiltti asemakioskinpitäjä, Walter Sedlmayr (1926 - 1990), auttaa häntä, lainata vaikka pumppua? Ei voisi, sillä Sedlmayar on juuri sulkemassa kioskiaan ja hänellä on kiire lähteä suhaamaan omalla polkupyörällään kotiinsa.

Lehtori Kielingin pettävän kiltti katse. (Kuva: ZDF.)
Punahilkka siis päättää urheasti oikaista pyörää taluttaen suuren synkän metsän läpi, vaikka vähän pelottaakin... Sitten kuuluu rasahdus! Ei hittolainen, ei kai se ole susi... Punahilkka säntää karkuun, mutta onneksi rasahduksen aiheuttaja onnistuu näyttämään oikean karvansa: se onkin isoäiti - kiltti lehtori Wolfgang Kieling (1924 – 1985) talouskoulusta.

Lehtori Kielingillä on kotona pumppu, jolla korjata tyhjentynyt takarengas. Isoäiti juttelee mukavia Punahilkalle, ja neljän seinän sisään päästyä tarjotaan tietenkin juomista ja pannaan moderni musiikki levylautaselle pyörimään: Alvin Stardustin ajankohtainen hitti "My Coo-Ca-Choo" (jonka halukkaat voivat kuunnella ja katsellakin kokonaisuudessan YouTubessa) saa antaa tahdin seuraavalle kohtaukselle.

Kuten alkuaikojen Derrickissä tapana on, Metsätien murhaaja ei ole turhan vieraskorea vaan ilkeää tehdä ruman temppunsa kaikkien kameroiden ja katsojien silmien edessä. Ja katsojia todella piisasi heti tv-ensi-iltana lokakuisena sunnuntaina 1974: peräti 31 miljoonaa järkyttynyttä silmäparia joutui seuraamaan, miten lehtori Kielingistä kuoriutuu susi, joka on vain naamioitunut isoäidiksi.

Viereisessä huoneessa majaa pitää susi/isoäidin äiti Lina Carstens (1892 - 1978), eikä hän voi kuin epätoivoissaan jyskyttää lukittuun oveen, kun petollinen susi kuristaa Punahilkan. Murhakohtausta muuten on ensiesityksen jälkeen leikelty miedompaan kuosiin, jossa se on tallennettu myös laajan Derrick-dvd-kokoelman ykköspakettiin. Sensuroimattomana kohtaus löytyy Tian1806:n jaksoesittelystä, 2 min 11 sekunnin mittaisena videona otsikon "RUDOLF MANGER ungekürzte Mordszene" alta, tosin ranskaksi dubattuna. (YouTuben vastaavasti nimetty video on osin leikelty.)

Varastosta löytyy vanhat rattaat, joilla raahata eloton tyttö Derrickin ja kumppanien löydettäväksi metsään.
Yhteisen taipaleen alussa. Huomaa Harry Kleinin ylikasvanut kesätukka. (Kuva: ZDF.)

Ja minuutilla 7 Derrick jo katsastaakin Punahilkan ruumiin. Paikalla on myös Harry Klein. Kyseessä on parivaljakon ensimmäinen yhteisesiintyminen yleisön edessä, vaikka kameratyöskentely ei sitä mitenkään juhlista tahi muutenkaan korosta. Mutta komeat palttoot heillä on kummallakin, Derrickillä harmaja ja Harry Kleinilla mustempi vastaava.

Seireenienkasvatuslaitos. (Kuva: ZDF.)
Aika mennä tenttaamaan talouskoululaisia. Derrick Harryineen parkkeeraa hulppeassa kartanossa toimivan oppilaitoksen pihaan, jonka jokaisesta ikkunasta tulijoita kyttää vähintään yksi tai kaksi seireeniä - kuin James Bond -elokuvien salaisissa koulutuskeskuksissa ikään! Näyttävä tummatukkainen seireeni avaa oven.

Poliisit ohjataan rouva tohtori Hilde Weissnerin (1909 - 1987), talouskoulun rehtorin, työhuoneeseen, jossa tämä kertaa hysteerisen yön tapahtumia. Tunnelmat koulussa ovat kaoottiset, sillä tapaus ei ole ainutlaatuinen: jo puoli vuotta aiemmin yksi oppilas on kohdannut tiensä pään samalla hirveällä tavalla samassa paikassa. Tohtori Weissnerin ohjastamalla koulukierroksella Derrick kohtaa ensimmäisen kerran susi-isoäiti Kielingin, joka yrittää päntätä hiilivetyjä kokonaiselle luokalliselle seireenejä. Ollaan siis kemian tunnilla.

Rouva tohtori Weissnerin työhuoneessa. (Kuva: ZDF.)
Epäillyksi kohoaa erityisesti eräs liberaali opettaja, joka tuntuu olleen turhan intiimeissä tekemisissä seireenien kanssa. Opettajakuntaan kuuluu myös Karl Lieffen, joskin hänen demoninen läsnäolonsa on tarinan pikkuroolissa vasta nupuillaan verrattuna myöhäisten derrickien maestropedagogeihin. Lieffen muuten esiintyy sekä tässä sarjan ensimmäisessä että viimeisessä jaksossa 24 vuotta myöhemmin!

Myös ohjaaja Dietrich Haugk (s. 1925) saa kunnian sekä avata että sulkea Derrick-kehän, kun hänet valitaan myös Jäähyväislahjan ohjaajaksi.

Derrick-tyyli ei sarjan alussa vielä ollut täysin muotoutunut, mitä osoittaa se, että jaksoon on ympätty myös koominen rooli: Klaus Höhne on sisäoppilaitoksen kaikkeen ehtivä yleismies, joka valvoo touhukkaana tyttöjen käymistä vuoteeseen ja hoitaa muutkin hanttihommat samalla kiihkeän hosuvalla omistautuneisuudella.

Ruokalassa lounastunnilla vieraillessamme saamme todistaa, kuinka susi/isoäiti Kieling iskee silmänsä myös kuolleen Punahilkan parhaaseen ystävättäreen, Ingrid Kannonierin esittämään Ingeen, kun tämä istuu hernekeittoaan nauttimassa minihameessaan. Sattumaa tai ei, Derrick tajuaa virittää ansan susi-isoäidin pään menoksi juuri kyseisen Ingen avustuksella. Ennen loppukohtausta näemme, miten susi/isoäiti Kieling piehtaroi huoneessaan omantunnon tuskissaan yrittäen saada suden sisällään taltutetuksi.


Metsätie ei ole niinkään käsikirjoituksen vaan näyttelijätyön juhlaa. Ahdistusta katsojien virkistykseksi tarjoaa erityisesti susi/isoäiti Kielingin kylmäävä olemus. Kovasti mieleenpainuva on myös äiti Carstensin ja susi/isoäiti-pojan katseitten kohtaaminen kohdassa 17 minuuttia, ensimmäisen kerran Punahilkan surman jälkeen. Myöhemmin Derrick tulee haastattelemaan äiti Carstensia, ja samassa yhteydessä poika pystyy kätevästi osoittamaan ylitarkastajalle, miten äitikulta on täysin hänen tahtonsa vallassa: "Olutta, mama!"

Kuohuvin tuntein äiti purkaa sydäntään Derrickille: nuoret naiset saavat syyttää itseään sikamaisista kohtaloistaan, kun esiintyvät seksuaalisesti niin vapaamielisesti.

Mallia jenkeistä?
Alun naturalistinen murhakohtaus tuo mieleen Hitchcockin 1960-luvun tyylikokeilut, ja muitakin yhteyksiä Hitchcockiin jaksosta löytyy - ensimmäisenä tietysti tiivis ja kieroutunut suhde äidin ja pojan välillä. Jotenkin kuvaan olisi hyvin istunut, jos susi/isoäiti Kieling olisi ennen Punahilkan kuristamista vetänyt ylleen harmaan nutturaperuukin ja vanhanmallisen leningin.

Aivan konkreettinen yhteys Hitchcockiin käy susi/isoäiti Kielingin kautta, jolla oli keskeinen rooli mestarin elokuvassa Revitty esirippu (1966).

Metsätie on klassikkojakso, joka on uusittu useita kertoja saksalaisessa televisiossa. Itse asiassa ennen jakson kuvauksia oli tuotettu jo kolme myöhempää jaksoa, mutta se sijoitettiin silti esitysjärjestyksessä ensimmäiseksi. Ratkaisuun lienee vaikuttanut muun muassa se, että näyttelijäkuntaan kuuluu monia maailmallakin tunnettuja saksalaisnäyttelijöitä, kuten äiti Carstens susi/isoäiti-poikineen.
  • Metsätie on kokonaisuutenaan nähtävissä saksankielisenä YouTubessa (6 x 10 min), missä sen katsoin. Ensimmäiset kymmenen minuuttia löytyvät täältä. Tämän kokeilun jälkeen tulin tulokseen, että muita pelkästään saksankielisellä ääniraidalla varustettuja jaksoja en nähtävästi enää aio katsoa.

14 kommenttia:

  1. Oletko blogin pitäjä hankkinut dvdn, vai mistä olet osan nähnyt?

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Anonyymi, kysymyksestäsi. Katsoin jakson YouTubesta. Kirjoitankin tiedon asiasta kysymyksesi herättämänä itse tekstiin.

    VastaaPoista
  3. En ole ikinä nähnyt tätä ihka ensimmäistä jaksoa.

    Mitä tarkoitat tällä: "Tämän kokeilun jälkeen tulin tulokseen, että muita pelkästään saksankielisellä ääniraidalla varustettuja jaksoja en nähtävästi enää aio katsoa."

    Tarkoititko sitä että sen pitää olla dubattu muille kielille vai että jos puhutaan alkukieltä, niin pitää olla tekstitys suomeksi?

    Tältä näyttää nykyään se asema, jossa uhri jäi kyydistä pois. Talo ei mahda enää olla asemakäytössä mutta näyttää ehjältä. Nykyisin junat menevät nähtävästi ohi tuosta asemasta. Näköjään artikkelissa S-Bahn München on tuo sama kuva.

    VastaaPoista
  4. Kokonaisen Derrick-jakson, esimerkiksi juuri tämän "Metsätien", katsominen YouTubesta on teknisesti yllättävän vaivatonta; aiempien keskusteluittemme perusteella tiedän, että sinun saksankuullunymmärryksesi on omaani parempi. (Jos YouTube-yhteys hidastelee ja aiheuttaa kesken katselun jumivaiheita, niistä pääsee eroon, kun heti uuden kymmenminuuttisen videon avattuaan pitää sitä pause-tilassa parin minuutin ajan ja antaa video latautua kaikessa rauhassa.)

    Kirjoitin tekstiini: "Tämän kokeilun jälkeen tulin tulokseen, että muita pelkästään saksankielisellä ääniraidalla varustettuja jaksoja en nähtävästi enää aio katsoa." Täydellisessä Derrick-dvd-kokoelmassa, samoin kuin harvoissa YouTube-jaksoissa, ei ole minkäänlaista tekstitystä vaan ainoastaan saksankielinen (tai italiaksi dubattu) ääniraita. Saksantaitoni ei kovin hyvin riitä pelkän puheen varassa sisällön seuraamiseen, ja hankalan kokeiluni jälkeen päätin luopua enemmistä yrityksistä.

    Esimerkiksi mainitsen tekstissäni "liberaalin opettajan, joka tuntuu olleen turhan intiimeissä tekemisissä seireenien kanssa". Kyseinen "Baden"-suhde jäi minulle melkoisen epäselväksi, ja siksi kuvailen sitä kirjoituksessani noin ympäripyöreästi.

    Jo saksankielinen tekstitys puheraidan ohessa olisi helpottanut seuraamistani huomattavasti.

    Olet ottanut lisää selvää jakson tapahtumiin liittyvästä pienestä rautatieasemasta. Itsellenikin selvisi taustatyötä tehdessäni, että tuo jo kai kauan sitten suljettu asema on noussut pieneksi turistinähtävyydeksi, eikä vähiten Derrick-yhteytensä vuoksi.

    (Ihmettelen muuten, miten pystyt sisällyttämään kommenttiisi tekstiin piilotettuja linkkejä ('Tältä' ja 'S-Bahn München'). Itse en ole löytänyt kommenttialueelta sen mahdollistavaa toimintoa.)

    VastaaPoista
  5. Kommenttiin pistetään linkki ja teksti näin että

    (pienempi kuin)a href="internetosoite"(suurempi kuin)linkin nimi(pienempi kuin)/a(suurempi kuin)

    Jos kommenteissa on linkkejä, niin ne saa selville kun ottaa selaimesta sivun lähdekoodi-kohdasta.

    VastaaPoista
  6. Pienempi kuin on siis < ja suurempi kuin on >.

    VastaaPoista
  7. Wikipediassa on näköjään Metsätie-jaksosta oma artikkeli Derrick: Waldweg.

    VastaaPoista
  8. Kiitos linkitysohjeestasi, Vieras! Kokeilin sitä äsken ja totesin osaavani sitä käyttää.

    Minulla ei olekaan kokemusta html-kielistä ja muista mutkikkaista käskylauseista. Blogitekstiä kirjoitettaessa esim. linkitykset onnistuvat yksinkertaisesti oikeaa nappia painamalla, jolloin avautuu näkymä kahteen sarakkeeseen.

    Sarjan avausjakso "Metsätie" on todellakin saanut netissä paljon palstatilaa, mm. jopa tuon oman artikkelin saksankielisessä Wikipediassa.

    VastaaPoista
  9. 'Metsätien' sensuroimaton murhakohtaus on aika kovaa tavaraa.

    VastaaPoista
  10. Murhakohtaus ei ole menettänyt tehoaan miltei neljässä vuosikymmennessäkään.

    VastaaPoista
  11. Paras Derrick-jakso on jakso "Epäiltynä". Derrick meinaa joutua poseen.

    VastaaPoista
  12. Jo ylitarkastajan poikkeuksellinen rooli taitaa tehdä jaksosta erityisen.

    Tuota jaksoa en ole itse nähnyt. Jos samalla nimellä ei ole suomennettu muita derrickejä, on kyseessä jakso 91 ("Eine Falle für Derrick" vuodelta 1982). Yle.fi esittelee jakson näin:

    Derrick koettaa saada murhasta epäillyn miehen satimeen, mutta todisteita ei ole riittävästi. Sitten Derrick saa soiton ja nainen ehdottaa tapaamista, sillä hänellä on tapauksesta tietoja.

    VastaaPoista
  13. Gabriele Lorenz on muuten yksi niistä harvoista Derrick-näyttelijöistä, jotka ovat tehneet televisiossa vain yhden ainoan roolin.

    Tällä IMDb:n sivulla on luettelo Lorenzin näyttelijäelämänkerrasta — 'Metsätie' on ainoa rooli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan televisioammattilaisiahan sarjaan pestattiin, ja nimenomaan Münchenin seudulla majaa pitäviä. Kuitenkin muistaisin, että erityisesti lukiolaisrooleihin palkattiin sellaisia nuoria amatöörinäyttelijöitä, joista ei löydy toista mainintaa IMDb:sta.

      Poista

Kommentointimahdollisuus on poistunut 1.2.2012.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.